Pohdiskelimme tuossa pienellä porukalla, miten monilla eri nimillä joku asia tai esine tunnetaan eri puolilla rakasta isänmaatamme. Hyvät naurut saimme, kun eri sanoja kävimme läpi. Totesimme myös, että on se mukavaa, kun on näin monipuolinen kieli.
Otetaanpa esimerkkinä vaikka hiirenloukku, jolle löytyi varsin monta nimitystä ja osa niistä varsin huvittavia. Muun muassa seuraavilla nimillä keskusteluporukkamme kyseisen hengenlähdetys esineen tunnisti: räpsä, kräpsä, lossa, lutta, napsu ja nirriboxi.
Meidän pihapiirissä hiirenloukku tunnetaan hieman eri muodossa. Sillä on neljä jalkaa sekä pitkä karvainen häntä ja se ääntelee naukumalla. Eli hyvin toimiva itsekulkeva loukku nimeltä kissa. Esimerkiksi tällainen kovin vaarattoman näköinen otus, mutta pyydystystehtävissään varsin petomainen ötökkä.