Kevyesti kavereitten yllyttämänä menin ja tekaisin lumiukon meidän terassin nurkalle. Isomman meinasin pihalle tehdä, mut ulkoilma oli sen verran ehtinyt pakastamaan, ettei ollut enää oikein kelvollinen lumiukkokeli. Mutta kun olin kerran lumiukon päättänyt tehdä, niin se myös tehtiin. Täällä mettän ja peltojen keskellä ei tarvii onneksi edes olla sellaisia epeleitä kuin lapsia tekosyynä, et voi lähteä lumiukkoa tekemään, kun kukaan ei näe, mitä pihassa puuhastelee. Ja loppujen lopuksi, mitä sen on edes väliä, jos joku mun puuhani olis nähny?

Tällainen siitä ukosta sitten tuli. Ei kovin kaksinen, mut onpahan tuo ruukkukissa ainakin seurana ja kovin näyttää olevan pinokkion sukua tuo ukko porkkananenineen, eikä ihan totuutta ole tainnut viime aikoina jutustella.