Eilisaamun herätyskello piipitti hyvän matkaa ennen kukonlaulua, mutta yllättävän helppo oli ponkaista ylös sängystä, kun tiedossa oli mukava päivä hyvässä seurassa Tallinnassa. Aamusella siis seitsemäksi satamaan ja illalla myöhään kotiin. Meitä oli reissussa 40 naisen kööri ja meno hulvatonta. Mennen tullen laivalla oma kokoustila käytössä, joten jutustelu ja käsityöt suvuivat menomatkalla mallikkaasti. Paluumatkalla ohjelmanumerona oli saaliiden vertailu ja lankojen yhteismäärän laskenta. Ja oikein kunnon sokerina pohjalla: sain Novitan Neulomon haastavampi pitsihuivivaihdon -huivin pariltani reissun aluksi. Kaunis huivi ja juuri oikean värinen. Valitettavasti vielä ei ole lupaa laittaa kuvaa huivista.

Ensimmäinen kohde Tallinnaan päästyämme oli Karnaluks ja siellähän heikompi sekoaa ihan täysin, sillä niin valtava valikoima lankoja, kankaita, ompelutarvikkeita, yms. asiaan liittyvää kyseisessä putiikissa on. Aina löytyy uusi oviaukko tuolla sokkelossa ja sieltä taas jotain ihanaa käsityötuotetta. Jollain ihmekonstilla sain itseni hillittyä ja mukaan lähti Karnasta vain 2,5 kg lankaa. Lisäksi ostin virkkuukoukkuja, muutamat puikot testikäyttöön sekä ompelutarvikkeita.

Karnaluksista ostamani langat:

  • Scachenmayr nomotta Juvel Multi - 100 % villaa - 1 kg
    tästä langasta suunnittelin kutovani ensi talvikaudelle uuden villapaidan itselleni tai sitten villatakin
  • Scachenmayr nomotta Punto Fancy Color - 55 % puuvillaa, 45 % akryyliä - 1 kg
    tästä tullee pusero/tunika jo täksi kesäksi
  • Patons Jet - 30 % alpakkaa, 70 % villaa - 500 g
    tästä tulee hartialämmitin Garnstudion ohjeella ja todennäköisesti hiukkasen tuota alkuperäisohjetta muokkaan mieluisammaksi

Kaikki nämä langat olivat itselleni täysin uusia tuttavuuksia, mutta mieluisia sellaisia.

 

Karnaluksista tarttui mukaan myös tarvikkeistoa. Virkkuukoukkuvalikoimani uudistui liki  kokonaan Cloverin Soft Touch -koukuiksi, joten vanhat koukut lähtevät pikapuoliin kierrätykseen. Testattavaksi ostin parit ruusupuiset sukkapuikot ja yhdet ruusupuiset pyöröpuikot. Sukkapuikkotesti alkoikin tänään ja puikoille pääsi viime kesänä nokkosella värjätty Novitan Seitsemän veljestä Spot -lanka. Siis hyvin huolellisesti lankavarastossani marinoitunut lanka - oikea vuosikertanyöri jo. Lisäksi hieman ompelulankaa, nappipohjia, kirkkaita neppejä ja liitukynään lisäliituja. Itse liitukynä oli tällä hetkellä loppu ja toivonkin, että täydennys ehtisi ensi viikon perjantaihin mennessä, kun mieheni kanssa olen lähdössä uudelleen Tallinnaan.

 

Karnaluksista oli hyvä suunnata kävellen aurinkoisessa säässä kohti Viru-keskusta ja siellä sijaitsevaa loistavaa ruokapaikkaa. Valitettavasti paikan nimi ei ole muistissa, mutta se sijaitsee toisessa kerroksessa lasten leikkipaikan vieressä. Tosi hyvät suuntamerkit, eikö? Ruoka antoi uutta voimaa jatkaa retkeä. Vanhan kaupungin laidalla tarttui mukaan ihania manteleita ja siitä sitten ripeästi Sadamarketin vironvillakauppaan. Sieltä mukaan tarttuikin toista kiloa 8/2 -vahvuista villalankaa ja lisäksi pikkuvyyhti 8/1 -vahvuista lankaa henkäyksen omaiseen pitsihuiviin.

 

Sadamarketista ei laivaan ollut matkaa kuin muutama askel ja 9. kannen kokoustilaan kiivettyä olo oli hiukkasen väsähtänyt ja silmät seisoivat päässä.

 

Vaan kummasti pari tölkkiä limua ja porukan kasaantuminen paikalle porisemaan saalistaan piristi mielen ja nauru raikui monesti kotimatkan aikana. Päätimme kerätä kaikki ostamamme langat pöydälle ja melkoinen kasa siitä tulikin. Laskeskelimme kokonaissaalista ja se oli noin 85 kg.

 

Ja saaliskasan tutkailun jälkeen lähtivät puikot ja koukut kilkkaamaan. Tai ei voinut kilkkeestä puhua, kun niin monilla oli puiset välineet, että ei siinä kilahtelua kuulunut. Monenlaista työtä matkan aikana edistyi ja taisi jotain tulla valmiiksikin. Itse virkkasin hyvän kasan lappusia sohvapeitteeseen.

 

Länsisatamaan rantauduttua oli edessä ajomatka kotiin. Matka hujahti hetkessä hyvässä seurassa kyytiläisten kanssa ja ennen kuin huomasikaan oli auto jo kotipihassa. Hetkisen siinä vielä reissun adrenaliinit jylläsivät kropassa, mutta sitten tuli väsy.

Iso kiitos kaikille mukanaolijoille ja erityisesti matkan järjestäjälle!