Kirjoittelin taannoin, miten otimme mieheni kanssa nykyaikaisen sohvamme tilalle käyttöön hänen vanhempiensa vanhan sivustavedettävän puusohvan. Onneksemme vastaavia vanhoja aarteita on talossa säilynyt muitakin.

Sohvan kaverina majailee vanha k-nojatuoli ihanasti käytössä kuluneine käsinojineen. Tuoli on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Kyseisen tuolin kunnon salaisuus on se, että kertoman mukaan mamma käytti kyseistä tuoliyksilöä mekkonsa säilytystelineenä ja vain toista vastaavaa nojatuolia käytettiin ahkerammin istumiseen. Tuo toinen tuoli onkin sitten jo ennen minun tuloani taloon kohdannut tiensä pään täysin resuisena.

Varastossa odottelee myös toinen puusohva käyttöönottoa. Kauniin hailakan vihreä yksilö. Maali on paikoitellen kulahtanut ja rapistunut, mutta enpä taida tuotakaan sohvaa malttaa käsitellä uusiksi, vaan vain puhdistan sen huolellisesti vuosien varastoinnin pintaan tuomasta pölystä ja liasta. Jostain huomaamattomasta paikasta saatan kyllä rapsaista palasen maalia ja kipaista maalikaupasta hakemassa samaa väriä olevaa kalustemaalia. Tuota maalia en todellakaan töpöttele tuohon sohvaan, vaan sen kaveriksi asetettaviin kahteen nojatuoliin ja yhteen pikkupöytään. Nuo tuolit ja pöydän ostin jossain vaiheessa huuto.netistä ja ne olivat jo kokeneet erinäisiä epämääräisiä uudistustoimenpiteitä elämänsä varrella, joten rohkenen ne 'raiskata' vielä uudelleen tuon vihreän puusohvan henkisiksi. Nojatuoleihin ajattelin laittaa joukkoon ripauksen nykyaikaa eli päällyskankaaksi neulekuviollisen kankaan. Tämä reipas kangas siksi, että kyseiset tuolit tulevat ullakolle käsityövaltakuntani seurustelunurkkaukseen, joten ehkä saanen anteeksi sen, etten palauta kyseisiä tuoleja alkuperäiseen ulkoasuunsa.

Muutama vanha ruokapöytä tyyppinen pöytäkin tuolla varastossa majailee ja nekin päässevät aikanaan käyttöön. Toisen pöydän saamme käyttöön pelkän puhdistuksen voimin. Toinen pöytä, jonka pöytälevyn on joku jo hionut suhteellisen puhtaaksi alkuperäisestä käsittelystä, vaatineekin sitten enemmän pohdintaa ja työtä sen suhteen, millaisena kyseinen yksilö parhaiten uuden tehtävänsä täyttää.

Kaikkea muutakin kivaa varastosta löytyy, mutta niistä sitten enemmän siinä vaiheessa, kun saan niitä palauteltua remontin edetessä takaisin tänne asuinrakennuksen puolelle vuosien ja jopa vuosikymmenien huilivuoron jälkeen.

Talomme sisustuksen lähtökohtana onkin hyvin voimakkaasti ajatus siitä, että käytämme vanhoja, kestäviä huonekaluja uusien kalustelevyhäkkyröiden sijasta.